Olen innostunut erityisesti monivuotisista perennoista, mutta kenties joskus opettelen kaikki pihamaan luonnonkukat ja rikkaruohot. Tämän artikkelin tyypiksi valitsin kokeilumielessä WordPress-artikkelin. Näin ollen tämän päivittäminen tabletilla pitäisi onnistua helposti.
Wikipediasta löytyy luettelo Suomen yleisimmistä luonnonkasveista. Se perustuu Kuopion yliopiston kurssin Ympäristötieteiden kasvintuntemus vaatimuksiin. Seuraavassa on Wikipediasta suoraan lainattua tekstiä Kuopion yliopistosta ihan vain jotta saan tähän Zinen testailuun ja domoamiseen lisää tekstiä: ”Kuopion yliopisto on entinen vuonna 1966 perustettu oppilaitos, joka vuoden 2010 alussa yhdistyi Savonlinnan ja Joensuun yliopistojen kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.
Kuopion yliopisto tuli tunnetuksi erityisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistona. Sen lääketieteellisestä tiedekunnasta tuli 2000-luvulla sisäänotoltaan Suomen suurin, minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastasi Helsingin yliopiston kanssa (pienimuotoisesti myös Åbo Akademi) kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta. Kuopion yliopistosta valmistuivat myös maan ainoat laillistetut ravitsemusterapeutit. Lääkärikouluna aloittaneesta korkeakoulusta kasvoi vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto.
Vuonna 2007 Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä. Samana vuonna yliopiston vuosibudjetista 44 % oli ulkopuolista rahoitusta, ja ulkopuolisina lahjoituksina oli saatu myös 28 professuuria, mikä on Helsingin yliopiston (32) jälkeen eniten. Maailmanluokan osaamista yliopistossa edustivat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus sekä geeniterapia- ja lääketutkimus; se oli yksi maailman muutamista paikoista, joissa voidaan viedä läpi koko prosessi keksinnöstä EU-säädökset täyttävään geenilääkkeeseen, koe-eläinmalleihin, klinikkaan ja itse lääkkeen valmistukseen asti.
Tilastollisesti Kuopion yliopiston uudet opiskelijat olivat keski-iältään Suomen yliopistoissa vanhimpia. Hakevista ja valituista yli puolet oli yli 25-vuotiaita. Aloista erityisesti terveystieteet nostivat keski-ikää (maanlaajuisesti keskimäärin 90 % valituista yli 25-vuotiaita), sen sijaan lääketieteen hakukäytännöt suosivat nuoria ja koulutukseen saattoi käytännössä osallistua vain täysipäiväisesti. Viimeisten vuosien tilastojen mukaan hakijoista noin joka kolmas (950/3 300, v. 2008) sai opiskelupaikan. Lääketieteeseen pääsi noin joka kuudes, vielä hieman vaikeampi oli päästä ravitsemustieteeseen (16 % hakijoista).”
Perennat - Matleenan demo-julkaisuEnsimmäinen versio kesältä 2015, sen jälkeen muokattu useasti13.5.2015